Valtuuston jälkihöyry

Syyskuun Turun valtuuston tärkein asia oli Kupittaan rakentamista koskevien suunnitelmien hyväksyminen. Lisäksi uudet valtuutetut olivat myös valmistelleet aloitteita. Vasemmistoliiton aloitteita ovat mm. seuraavat: Mervi Uusitalo-Heikkinen teki aloitteen Läntinen Rantakadun muuttamisesta autottomaksi, Sara Koiranen esitti penkkien, levähdyspaikkojen ja vessojen lisäämistä Aurajoen rantareiteille, Timo Furuholm ehdotti matalan kynnyksen "lähiösalin" pilotointia osaksi etsivää nuorisotyötä.

Vuoden 2025 osavuosikatsaus aiheutti myös keskustelua. Aki Linden (SD) kysyi, meneekö Turulla hyvin: Eräisiin mittareihin voi olla tyytyväinen. Talous on raiteillaan mutta työttömyys on järkyttävän korkea (Turussa 16 prosenttia). Niina Ratilainen (Vihr) vertaili eri kuntien verotuspaineita. Joillakin kunnilla voi olla tarvetta jopa kaksinkertaistaa kuntaveroa. Turussa ei ole näin paha tilanne. Kasvun haasteet ovat aina mukavampia kuin kituvan kunnan haasteet.

Kupittaa

Kauaskantoisin päätös oli Kupittaan kärjen suunnitelmien hyväksyminen. Esisopimus YIT:n kanssa hyväksyttiin ilman puheenvuoroja. Kupittaan Kärjen kaava aiheutti myös puheenvuoroja. Kokoomuksen Olli Manni totesi, että kyseessä on tärkeä ja merkittävin kaava pitkään aikaan. Sitä on valmisteltu 12-15 vuotta. Aluksi lähtökohta oli, että kansi ylittäisi sekä radan että moottoritien, mutta se oli liian kallis. Nyt emme oikeastaan pääse ylittämään liikenneväylää kuin osittain. Kokoomuksessakin on ollut kritiikkiä, mutta emme jarruttele kaavaa. Yksi ongelma on toimistotilasta saatavat tulot, kun YIT:llä on velvollisuus rakentaa toimistotilaa. Siitä ei nyt ole kysyntää, toimistotarjontaa on muutenkin alueella. Kaikkien tonttien omistajien kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen ja pari tontinomistajaa on hypännyt pois. Myös kokoomuksen Petteri Orpo piti kaavaa erinomaisena ja huikeana asiana.

Ilmastosuunnitelma puhutti

Jos Kupittaa rakentaminen oli valmiiksi neuvoteltu ja meni vähillä puheilla, niin ilmastosuunnitelmasta syntyi tunteita ja puheita. Eniten puhuivat vihreät ja vasemmisto. Vuoteen 1929 mennessä toivottiin hiilineutraaliuden tavoittamista ja vaikeimmaksi ongelmaksi mainittiin Turun keskustan liikenne. Runkolinjan vaikutuksen tulee selvittää. Tulevaisuuden Turun keskusta ei voi olla betoninen parkkipaikka ja kivijalkojen liikkeiden tulee voida hyötyä kevyen liikenteen tuomista ihmisistä. Turun keskustassa pitää voida liikkua turvallisesti, niin lasten, nuorten kuin vanhustenkin.

Vasemmiston Mirka Muukkonen korosti hyvinvoinnin, arjen ja hyötyliikunnan näkökulmaa. Vihreiden Aliisa Wahlsten korosti luonnon merkitystä ja vasemmiston Sara Koiranen puhui metsistä ja hiilinielujen tilanteesta. Ongelma ovat yksityiset metsänomistajat ja ilmastolainsäädäntö, jota pitäisi korjata. Kokoomuksen Olli Manni koki, että taas autoilijoita ja metsänomistajia syyllistetään. Syyllistämisestä replikoitiin vähän aikaa. Sara Koiranen huomautti, että ympäristökysymykset ovat sen verran suuria, että yhteistyötä ja yhteistä kieltä pitäisi löytää: "luonnontieteen kanssa on vaikea neuvotella". Vihreiden Riina Lumme ei nähnyt syyllistämistä siinä, kun etsitään yhteiskuntatason ratkaisuja. Vihreiden Essi Lindgren totesi, että raitiotiehanke on myös ilmastoteko ja terveyshanke. Vihreiden Elisa Rantanen katsoi vuoteen 1929, joka on tällä valtuustokaudella. mutta silloin emme ole vielä maalissa. Liikenteestä ei päästä eroon millään. Aikana vuoden 1929 jälkeen tarvitaan uudenlaisia toimia. Liikenteestä ja yksityisautoilun sähköistämisestä puhuttiin vielä useissa puheenvuoroissa.

Viisi viimeistä

17.03.2025 Onko Vartiovuori myytävänä?
15.04.2025 Raportteja Turusta ja pormestarimallista
12.05.2025 Vanhan valtuuston viimeinen
09.06.2025 Uusi valtuusto vahvisti neuvottelujen tulokset
25.08.2025 Valtuusto strategian opissa

Lista kaikista jälkihöyryistä

Päivitetty 24.9.2025