Paluu politiikkaan. Yhteiskunta ei muodostu yksilöistä.
Julkaistu 28.1.2021
Eriarvoisuuden syitä olivat siis erilaiset elinolot, erilainen kohtelu ja erilaiset voimavarat. Niistä
hitaimmin muuttuva on voimavarat. Ne ovat usein myös erilaisten elinolojen ja erilaisen
kohtelun taustalla. Varallisuuden ja omaisuuden erot periytyvät ja tuovat mukanaan erilaisia
elinoloja. Monissa teollistuneissa hyvinvointivaltioissa on pystytty tasoittamaan elinoloja ja
hävittämään köyhyyttä. Jopa maiden sisäisiä tuloeroja on välillä onnistuttu tasoittamaan. Mutta
varallisuuserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, etenkin globaalisti katsotuna.Suurten
kansainvälisten yhtiöiden varallisuus on suurempaa kuin kokonaisten valtioiden.
Julkaistu 28.1.2021
Eriarvoiset voimavarat
Samalla henkilöiden väliset tuloerot ovat kasvaneet. Vaikka teollisuusmaissa monien työssäkäyvien tulot kasvoivat vielä 1970-luvulla, niin 1980-luvulla eniten tienaavien etumatka kasvoi räjähdysmäisesti. Yhdysvalloissa tämä kehityskulku oli erityisen selvä. Vähiten tienaavan puoliskon tulot vain laskivat, mutta eniten tienannut 10 prosenttia kasvatti tulojaan kolmanneksella. Se kuuluisa parhaiten tienannut yksi prosentti kasvatti tulojaan 60 prosenttia. Kun USA:n valtapuolueet eivät pysty irrottautumaan huipputuloisten intresseistä, poliittisen järjestelmän on hankala esiintyä koko kansan tahtoa edustavana demokratiana.
Varallisuus ei ole pysyvää. Esimerkiksi Itä-Euroopan sosialististen omistuksen romahtaminen on merkinnyt valtionyhtiöiden rikkauksien siirtymistä uusille omistajille. Globaalisti kaikkein rikkaimpia eivät ole enää raaka-aineiden ja energian omistajat vaan globaalit informaatiojättiläiset. Omaisuuksien keskittyminen jäykistää taloutta ja estää kilpailua. Vaikka jättiläiset voivat olla tehottomia, valtiot eivät uskalla päästää niitä romahtamaan. Tosin viime vuosina liberaalin kapitalismin kritiikki on kärjistynyt, eikä kukaan usko että kapitalismi tulee palaaman pandemian kokemusten jälkeen entiselleen.
Myös vaurauden muodot ovat muuttuneet. On muodostunut uudenlaisia voimavaroja. Osaaminen, tiedot ja taidot, jopa perityt luonteenpiirteet sekä sosiaaliset suhteet ovat resursseja, jos niitä käytetään oikein. Niiden kohdalla puhutaan kulttuurisesta, symbolisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Jos tulet vanhasta kulttuurisuvusta, voi olla itsestään selvää, että menestyt jollakin alalla, lääkärinä, virkamiehenä, yritysjohtajana tai vaikka populistipuolueen johtajana. Kouluissa ja yliopistoissa muodostuneet ystävyyssuhteet ovat monille ratkaisevia ja vievät uralla eteenpäin. Kun haet uutta työpaikkaa, tärkein valttisi voivatkin ollakin ystäväsi, siis se, kenelle voit soittaa tai lähettää sähköpostia.
Kun eriarvoisuuden lähteet tunnustetaan, niistä voidaan puhua ja niihin voidaan yrittää vaikuttaa. Poliittisin päätöksin ylläpidetty koulutus- ja kulttuuri tarjoavat osaamista ja muodostavat yhteisiä moraalikäsityksiä ja identiteettejä. Kansalaisjärjestöjen toiminta luo yhteyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Syrjittyjen ryhmien oikeuksia voidaan turvata. Jopa vaurauden kasaantumista ja etuoikeuksia voidaan säädellä.
Eriarvoisuuden eri ulottuvuudet eivät ole toisistaan irrallisia. Ne vahvistavat toisiaan. Niitä ei voi myöskään vastustaa yksitellen. Kun yrittää vaikuttaa eriarvoisuuden yhteen puoleen, joutuu kohtaamaan ne kaikki.
Kaikki "Paluut"
Miten tässä näin kävi? 14.12.2020
Eriarvoiset voimavarat 28.1.2021
Lyhyt teoria eriarvoisuudesta 29.1.2021
Kilpailevat uhriutumiskultit? 29.1.2021
Mihin luokkaan kuulun? 5.2.2021
Polarisaation syitä ja syyllisiä 11.2.2021
Gallupdemokratian ja tekoälyn liitto 16.2.2021
75-vuotias mies kutsuttiin neuvolaan 21.2.2021
Tutkimuksia eriarvoisuudesta Suomessa 19.3.2021
Vaalikuvan vaikeus 23.3.2021
Onko Turku Center tarkoitettu aprillipilaksi? 1.4.2021
Miksi Turkuun? 27.4.2021
Vaalinumero Telakkarannassa 15.5.2021
Sataa vaalimainoksia 26.5.2021
Ulkona ihmisten äärellä 1.6.2021
Ratikkavaalit 4.6.2021
Tunteita ja unohtumattomia lauseita 11.6.2021
Kuntavaalien tulos 14.6.2021
Päivitetty 2.12.2024