Paluu politiikkaan. Yhteiskunta ei muodostu yksilöistä.
Julkaistu 29.1.2021
Eriarvoisuutta syntyy myös siten, että kaikki eivät saa tasaveroista kohtelua. Tämä antaa
perusteluja oikeutetuille vaatimuksille tulla tunnistetuksi ja oikein kohdelluksi. Politiikan kentän
toinen suuri jännite onkin siinä, miten erilaiset vääryyden kokemukset onnistutaan liittämään
puolueiden arvoihin ja symboleihin.
Julkaistu 29.1.2021
Kilpailevat uhriutumiskultit?
Jokainen syntyy johonkin paikkaan ja yhteisöön. Se mistä on kotoisin, kulkee mukana loppuelämän, oli siitä sitten ylpeä tai yrittipä siitä sitten päästä eroon. Se on osa sitä, millainen ihminen kokee olevansa. Nainen voi kokea väheksyntää miesten johtajamassa hierarkiassa. Työläisperheen lapsi voi kokea itsensä vieraaksi yliopistossa. Musta tai tummaihoinen kokee olevansa kadulla tai kaupassa valvovan katseen alla. Vähemmistökulttuuriin samaistuva joutuu kamppailemaan oikeudestaan olla erilainen tai toisenlainen. Vammainen ihmettelee, miksi häntä kohdellaan hänen vammansa eikä muitten persoonallisten omaisuuksien mukaan.
Vääryyden uhriksi joutuminen herättää tunteita. Saman asian kokeneiden keskinäinen ymmärrys antaa voimaa ja motivaatiota ryhtyä toimimaan. Toiminnan onnistumiset antavat toivoa ja epäonnistumiset opettavat. Toiminta voi kehittyä vaatimuksiksi, jotka muuttavat kohtelua ja asenteita. Näin voi syntyä tilanteita, joissa erilaisuuden kokemus hyväksytään ja sitä jopa arvostetaan. Pieni muuttuu suureksi, heikko muuttuu voimakkaaksi, väheksytty oikeassa olevaksi.
Populististen liikkeiden menestystä politiikan tutkijat ovat selittäneet kahdesta suunnasta. Toinen puoli selitystä on se, että talouden globalisoituminen ja neoliberalismin politiikka ovat lisänneet epävarmuutta. Vääryyden kokemukset lisääntyvät. Populismi on rangaistus talousjärjestelmän synneistä. Toinen puoli populismin menestystä on taitava poliittinen viestintä. Populistiset liikkeet ovat osanneet yhdistää pelon ja toivon tunteet omiin poliittisiin symboleihinsa, joissa rakennetaan kahtiajako laiminlyödyn ”kansan” ja ”eliitin” välillä.
Tätä ideologista kahtiajakoa uhkaa se, että monia eriarvoisuuden tunteita ei pystytä yhdistämään ”kansan” ja sen vastakohdan ristiriitaan. Lisäksi ”kansan” määrittelemisestä tulee erimielisyyksiä. Vääränlaisen eriarvoisuuden kokijoille, ”uhriutujalle” pitää osoittaa, että heidän kokemuksensa edustaa väärää identiteettiä ja väärää uhriutumista. Niinpä niin perussuomalaiset kuin amerikan konservatiivit käyvät kulttuurisotaa uhriutuvia ”kulttuurimarxilaisia”, feministejä tai etnisien vähemmistön kokemuksista puhujia vastaan.
Kaikki "Paluut"
Miten tässä näin kävi? 14.12.2020
Eriarvoiset voimavarat 28.1.2021
Lyhyt teoria eriarvoisuudesta 29.1.2021
Kilpailevat uhriutumiskultit? 29.1.2021
Mihin luokkaan kuulun? 5.2.2021
Polarisaation syitä ja syyllisiä 11.2.2021
Gallupdemokratian ja tekoälyn liitto 16.2.2021
75-vuotias mies kutsuttiin neuvolaan 21.2.2021
Tutkimuksia eriarvoisuudesta Suomessa 19.3.2021
Vaalikuvan vaikeus 23.3.2021
Onko Turku Center tarkoitettu aprillipilaksi? 1.4.2021
Miksi Turkuun? 27.4.2021
Vaalinumero Telakkarannassa 15.5.2021
Sataa vaalimainoksia 26.5.2021
Ulkona ihmisten äärellä 1.6.2021
Ratikkavaalit 4.6.2021
Tunteita ja unohtumattomia lauseita 11.6.2021
Kuntavaalien tulos 14.6.2021
Päivitetty 2.12.2024